I photographed the Norwegian and Swedish Stone Age rock carvings in the summer 2000. In the landscape photographs the relation between the ancient figures and the later layers of the landscape is in the lead role. The close-ups let the figures tell their own stories. The language is strange, but you can recognize some of the words.

The rock carvings are made on horizontal rock panels. Some of them are half a centimeter deep, but most of them even less. If the rock is badly erosed, you see almost nothing. Many of the figures are painted out by the researchers. The colour is the same as in rock paintings – red ocre. The fresh paint makes the drawings look younger, but it still doesn't totally destroy the feeling of ageless. The rock carvings tell stories on the life and beliefs of hunter-gatherers that lived in the northern Europe five thousand years ago.

Kuvasin Norjan ja Ruotsin kivikautisia kalliopiirroksia ja niiden ympäristöä kesällä 2000. Maisemakuvissa pääosaan nousee muinaisten kuvien suhde maiseman myöhempiin kerrostumiin, kun taas lähikuvat piirroksista antavat kuvioiden kertoa omaa tarinaansa. Kieli on outo, mutta sieltä täältä tavoittaa tuttuja sanoja.

Kalliopiirrokset on hakattu laakeisiin rantakallioihin. Parhaimmillaan ne ovat puolisen senttiä syviä, useimmiten ei sitäkään. Jos kallion kuluminen on ollut voimakasta kuvia tuskin erottaa. Useat kuvioista on löytönsä jälkeen maalattu esiin. Värinä on yleensä kalliomaalauksistakin tuttu punamulta. Tuore maali saa kuvat näyttämään vastatehdyiltä, mutta se ei silti syö kaikkea voimaa kuvioiden iättömyydestä. Kalliopiirrokset kertovat pyyntiyhteisön elämästä ja uskomuksista viiden tuhannen vuoden takaisessa Pohjolassa.