valoja ja uhrikiviä

 

 

Iron Age sacrificial stones from South-West Finland.

Rautakautisia uhrikiviä ja -kallioita Varsinais-Suomesta.

 

Uhri- eli kuppikivet ja -kalliot ovat kiviä tai kalliopintoja, joihin on ihmisen toimesta tehty pyöreähköjä koloja, uhrikuppeja. Yleensä vaakapintoihin tehtyjä kuppeja on kivessä yhdestä useisiin kymmeniin. Useilla Varsinais-Suomen paikoilla osa kupeista on sijoitettu parijonoon. Joiltakin paikoilta kuppien kuvioissa on nähty yhteyksiä tähtikuvioihin, mutta yhteys tuntuu olevan lähinnä sinne päin. Enemmänkin kuppien järjestys vaikuttaa – parijonoja lukuunottamatta – satunnaiselta.

Suomessa uhrikiviä esiintyy etenkin Varsinais-Suomesta Hämeen kautta Etelä-Savoon yltävällä vyöhykkeellä, mutta niitä tunnetaan sieltä täältä muualtakin maasta, esimerkiksi Vaasan seudulla niitä on useita. Toisaalta ymmärrys uhrikivien levinnäisyydestä saattaa vielä muuttua. Kaikkialta niitä ei ole edes etsitty.

Varsinais-Suomessa uhrikivet sijoittuvat usein rautakautisten paikkojen – kalmistojen, asuinpaikkojen tai muinaispeltojen – läheisyyteen ja niinpä ne on ajoitettu rautakautisiksi (500 eKr–1150 jKr). Vastaavia kuppeja tunnetaan Ruotsista pronssikautisiksi ajoitettujen kalliopiirrosten yhteydessä. Myös Viron lukuisat kuppikivet on ajoitettu Suomen paikkoja vanhemmiksi, pronssikautisiksi tai varhais-rautakautisiksi. Savossa osa uhrikivistä on ajoitettu historialliselle ajalle, ja niistä tunnetaan myös uhraamiseen ja parantamiseen liittyvää perimätietoa.

Uhrikivien sijoittumisen perusteella on arvioitu, että Savon kivet ovat olleet yksityisten talojen käytössä, kun taas Varsinais-Suomen uhrikivet ovat olleet kyläyhteisöjen yhteisessä käytössä. Sijaintien perusteella voidaan tehdä myös päätelmiä siitä, millaisia merkityksiä uhrikuppeihin on aikanaan liitetty. Viljely-yhteyksien perusteella uhrikivien voisi arvella liittyvän maanviljelykseen ja sitä kautta mahdollisesti hedelmällisyyteen. Toisaalta Varsinais-Suomessa toistuva sijainti kalmistojen tuntumassa yhdistää uhrikivet myös vainajakulttiin. Samaan vihjaa myös Itä-Suomesta kerätty perimätieto.

Nykykävijälle helposti tunnistettavat ja nykyisen asutuksen lähistöllä sijaitsevat uhrikivet tuovat ajallisen jännitteen lähimaisemaan. Ladon seinustalla tai valtatien vierellä lepäävän kiven kupit on tehty 50 sukupolvea sitten.

Olen valokuvannut Varsinais-Suomen uhrikiviä ja -kallioita vuodesta 2001, ensin osana laajempaa Varsinais-Suomen muinaisjäännöksiä käsittelevää projektia ja sittemmin, Etelä-Skandinavian kalliopiirroksista vaikuttuneena, omana projektinaan. Vuonna 2008 otin käyttöön kalliopiirrosten kuvaamisessa käytettävän sivuvalon. Tämä nostaa kallion matalatkin syvennykset voimakkaasti näkyviin ja helpottaa kuppien havaitsemista. Samalla myös itse kivi tai kallio tulee valaistuksi ja erottautuu ympäristöstään. Pyrkimyksenäni onkin, paitsi kuvata itse kuppeja ja niiden esiintymistä, pohtia sitä, millainen on rautakautisten kuppikivien suhde nykymaisemaan.

***

I have photographed cup stones since 2001. In 2008 I began to use side light with the stones. The low light creates strong shadows to the rock surface and the cups become better visible. Also the stone itself is highlighted in its environment. My purpose is not only to show the cups and the sites, but to ponder the relationship of the Iron Age cup stones and 21st century landscape.

 

>>> Aloita – Start >>>

 

© Ismo Luukkonen 2008–2015

 


Varsinais-Suomen uhrikiviä