Mätikän luola
Masku
Kalliomaalaus, jossa on erikoisia kuvioita. Sijainti luolassa, ajoitus avoin.
Rock painting with exceptional figures. Situated in a cave, not dated.
2018: Mätikän luolan ympäristöä on turmeltu ja maanomistaja on tukkinut kulun luolaan. Toistaiseksi luolaan ei siis ole pääsyä.
Maskun kirkosta noin kaksi kilometriä koilliseen sijaitsevan Mätikkä-nimisen mäen kallioisen huipun alla, sen lounaiskyljellä on Suomen oloissa varsin erikoinen ja tunnelmallinen luola. Varsinais-Suomen luoliin perehtynyt ja niistä kirjankin koonnut Tuomo Kesäläinen havaitsi luolakäyntiensä yhteydessä kammion seinällä punaisen jäljen, josta hän keväällä 2012 teki ilmoituksen mahdollisena kalliomaalauksena. Löytäjän huomioiden ja kuvien perusteella jälki vaikutti erittäin kiinnostavalta. Sijainti luolassa nostatti kiinnostusta entisestään. Ja kun vielä paikka oli kerrankin minun kannaltani lähellä, niin heti kun sopiva hetki tuli, suuntasin kulkuni kohti luolaa.
Mäen rinteessä olevalta avoimelta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne mahtuu hyvin konttaamaan. Jos uskaltautuu aivan perälle saakka, kokee yllätyksen. Pienen kaventuman jälkeen avautuu toinen luola, varsinainen kammio. Kammioon mahtuu hyvin seisomaan, ja se jatkuu vasemmalle kapeana käytävänä. Käytävän perältä paistaa päivänvalo, ja myös ulkona kalliossa on toinen, pienempi kolo, jonne käytävä johtaa. Käytävällä on muutamia suurikokoisia kiviä, joiden yli täytyy kivuta, mutta muutoin se on helppokulkuinen. Jonkin verran päivänvaloa tulee ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta.
Mätikän luola on tunnettu pitkään. Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja.
Suomen kalliomaalauksista Löppösenluolan ja Ukonvuoren maalaukset sijoittuvat kalliossa olevan puoliluolan tuntumaan. Myös Astuvansalmella oikeanpuoleisimpien maalausten alla avautuu laaja puoliluola. Kurtinvuoren, Enkelinpesän, Iso Kuhajärven ja Vuorilammen maalaukset taasen sijoittuvat lohkareiden muodostamiin luolamaisiin tiloihin. Näihin kaikkiin verrattuna Mätikän luolan maalausjälki on kuitenkin erityinen. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon kuitenkin päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Paikka on erityinen, ja vaikuttaa harkitulta.
Valokuviin verrattuna jälki on paikan päällä havaittuna heikko, mikä selittää sen, että hyvin tunnetussa kohteessa sijaitsevaa jälkeä ei olla aiemmin huomioitu. Syynä on sijainti hämärässä kammiossa. Vähässä valossa silmän värinäkö on heikko. Edes raon kautta maalaukseen osuva valo ei helpota asiaa. Ainakin oman käyntini aikana valo osui maalauksen alaosaan, mutta yläosa jäi varjoon. Lampun kanssa läheltä tarkasteltuna ja kuvissa jälki erottuu kuitenkin hyvin. Väri on kiven pinnassa, se peittää kallion kvartsikiteitä. Kalliossa on jonkin verran luontaista punaväriä, mutta jäljen punainen on voimakkaampaa ja sävyltään erilaista. Jälki on mielestäni ihmisen tekemä maalaus.
(Kuvissa maalauksen väriä on digitaalisesti vahvistettu, alkuperäinen kuva näkyy, kun osoittimen vie kuvan päälle. Kuvaa klikkaamalla näkyy suurempi kuva.)
Mätikän luolan maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu. Yläosassa on noin 12 kapeaa ja terävää pystyjälkeä, jotka eivät ole kaikki yhdensuuntaisia, vaan osa leikkaa toisiaan. Viivojen pituus on suurimmalla osalla 10–15 cm, mutta muutama jatkuu huomattavan pitkälle alas. Pystyjälkien alla on yhtenäisempi värialue, jonka alaosassa on hieman venekuvaa muistuttavaa muotoa. Voimakkaimman värin oikealla puolen on heikompia jälkiä, joista hakee ääriviivoin maalatun eläimen muotoa, mutta se ei luotettavasti hahmotu.
Mätikän luolan jälki on todennäköisesti ihmisen tekemä, mutta sen ajoittaminen on vaikeaa. Lähiseudulla on runsaasti kulttuurisia jälkiä eri aikakausilta kivikautisista asuinpaikoista rautakauden paikkoihin ja historiallisen ajan rakenteisiin. Luolassa on 1800-luvun kaiverruksia vaakapinnassa maalausjäljen vastakkaisella seinämällä.
Itse maalauksessa on joitain yhtymäkohtia Suomen esihistoriallisiin kalliomaalauksiin. Punainen väri on tuttu. Pystyviivojen sarja toistuu useissa maalauksissa, mutta Mätikän pystyviivat poikkeavat kapeutensa ja rytminsä takia muista Suomen maalausten pystysarjoista. Mätikän maalauksessa on piirteitä, jotka muistuttavat hieman eläinhahmoja tai venekuvaa, mutta havainnot ovat hyvin epävarmoja. Maalauksen sijainti luolassa on Suomessa poikkeuksellinen. Sijainti luolan takimmaisessa seinämässä paikassa, jonka päivänvalo siitä huolimatta tavoittaa vaikuttaa kuitenkin tarkoitukselliselta ja mahdollisesti uskomuksellisista syistä valitulta. Sijainti houkuttelee yhdistämään maalauksen samanistisiin uskomuksiin ja hedelmällisyysmagiaan, mutta tämä on lähinnä arvailua.
Oma arvioni on, että maalaus ajoittuu esihistorialliseksi. Perusteina tähän on lähinnä sijainti ja maalauksen luonne. Maalauksen ilmiasu on kuitenkin erilainen kuin muilla maamme kalliomaalauksilla ja se sijoittuu mahdollisesti erilaiseen kulttuuriseen kontekstiin. Esihistoriallisena luolamaalauksena Mätikän luolan maalaus olisi maassamme ainutlaatuinen. Luola ja sen maalausjälki olisi hyvä tutkia arkeologisin menetelmin.
