Astuvansalmi

Mikkeli (Ristiina)

Laaja esihistoriallinen kalliomaalaus, jossa on tunnistettavia kuvioita.
Large prehistoric rock painting with identifiable figures.

Suomen tunnetuimmat esihistorialliset kalliomaalaukset on maalattu Ristiinan Yöveden Astuvansalmen rannalla kohoavaan korkeaan kallioon. Maalaukset löysi arkeologi Pekka Sarvas vuonna 1968. Astuvansalmen kalliossa on pohjoismaiden laajin yhtenäinen maalauskenttä. Yksittäisiä tunnistettavia kuvioita olen laskenut 75, minkä lisäksi kalliossa on laajalla alueella peittävää punaista väriä. Suomussalmen Värikalliossa on tunnistettavia kuvioita suunnilleen saman verran, mutta Värikallion tiiviin maalauksen kuviot ovat kuitenkin huomattavasti Astuvansalmen maalauksia pienempiä. Laukaan Saraakalliossa yksittäisiä kuvioita on yli sata, mutta ne on ripoteltu harvakseltaan pitkään jyrkänteeseen.

Astuvansalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Suomen kalliomaalauksille tyypillisesti etelään avautuvassa kalliossa. Hieman sisäänpäin kääntyvän kallion pinta on jääkauden aikana hioutunut sileäksi. Ylhäälle kaartuva lippa on suojannut kalliota ja maalauksia sään vaikutukselta. Yhä vielä kallion alla säilyy kuivana kovankin sadekuuron yllättäessä.

Mikäli Astuvansalmelle saapuu järven puolelta kannattaa kiinnittää huomiota maalauskallion muotoon. Kalliosta on erotettavissa luonnon muovaama suurikokoinen kasvojen sivuprofiili. Se näkyy hyvin myös salmen vastarannalla olevalta Astuvan saarelta. Kun maalauksia tehtiin vedenpinta oli suunnilleen hahmon leuan korkeudella. Nykyisellään kallion laki on yli 30 metrin korkeudella vedenpinnasta.

Astuvansalmi

Maalauspaikka on ilmeisimmin ollut käytössä hyvin pitkään. Ajan myötä järven pinta on laskenut. Ylimmät maalaukset ovat siten vanhimpia. Alemmas on maalattu vasta, kun kallio on paljastunut veden alta. Veden korkeuden muutoksia on käytetty hyväksi maalauksia ajoitettaessa. Uusimpien ajoitusten mukaan Astuvansalmen maalaukset on tehty 6000 – 4200 vuotta sitten (Jussila 1999). Maalaukset ajoittuvat siten kivikautisiksi, tarkemmin sanottuna kampakeraamisen kulttuurin aikaisiksi.

Kallion juurelta on löydetty kaksi nuolenkärkeä, joista toinen on ajoitettu kampakeraamisen kulttuurin loppuun ja toinen pronssikaudelle. 1990-luvulla tehdyissä sukellustutkimuksissa löydettiin salmen pohjasta kallion alta neljä meripihkariipusta, joista kolmessa on tunnistettavissa ihmiskasvot. Neljäs on tulkittu karhunpääksi.

astuvansalmi

Astuvansalmen maalauskentän kuvioista huomio kiinnittyy ensimmäiseksi lukuisiin suurikokoisiin hirvenkuviin. Hirvet on maalattu ääriviivoin. Eläin on melko kulmikas, mutta selkeästi tunnistettavissa. Suurin osa hirvistä on sarvettomia ja useimmille on merkitty sydänpiste. Yhtä lukuunottamatta kaikki Astuvansalmen hirvet suuntaavat vasemmalle, kohti länttä. Astuvansalmen lukuisat ihmishahmot ovat melko tyyliteltyjä. Kahta samanlaista kalliosta ei kuitenkaan löydä. Kolme ihmistä on saanut päähänsä sarvet ja kaksi on rintojen perusteella tunnistettu naisiksi. Kolmas keskeinen kuvio Astuvansalmella on veneeksi tai sarviksi tulkittu kampamainen kuvio. Kuvion muoto vaihtelee kallion eri osissa. Suurten kuvioiden lomasta on hahmotettavissa lukuisia pienempiä kuvioita, jotka usein muistuttavat pieniä eläimiä. Joukossa on myös useita kämmenpainamia. Maalauskentän alimmat osat koostuvat levinneestä punaisesta väristä. Kallion voimakkain väri löytyy juuri näiltä alueilta.

Astuvansalmen maalaukset muodostavat kallionhalkeamien erottamia ryhmiä. Kuviot eivät ole irrallisia, vaan niillä on jokin suhde toisiinsa. Esimerkiksi hirven ja ihmisen muodostama pari toistuu useissa kohdissa. Alla olevassa esittelyssä on käytetty jo ensimmäisissä tutkimuksissa vakiintunutta ryhmittelyä.

© Museovirasto

A-ryhmä

Astuvansalmen maalauskentän vasemmanpuoleisin kuvio pitää sisällään seitsemän yhdensuuntaista pystyviivaa. Neljännen ja viidennen viivan alaosasta voi erottaa tiiviimmän viivasarjan, joka voi olla jäänne osin tuhoutuneesta kämmenenjäljestä. Viivojen alla on levinnyttä väriä.

B-ryhmä

Ryhmää hallitsee kaunispiirteinen hirvi, jonka ominaispiirteenä on pään solakka muoto. Hirvelle on maalattu selvä sydänpiste ja neljä jalkaa. Osa hirven vartalosta on lohjennut pois kallion mukana. Pysty kallionhalkeama jakaa eläimen kehon kahtia. Hirven jalkojen alla olevat värialueet kuuluvat selvästi kokonaisuuteen. Läikillä on hieman kalaa muistuttava muoto. Hirven yläpuolella on viivoja, joita on kallion kulumien takia vaikea tarkemmin tunnistaa.

Hirven takana seisoo tyylitelty ihmishahmo, jonka pää on vaakasuunnassa soikeahko. Hahmon kaarevat kädet muodostavat suljetun lenkin ja myös jalat ovat kaarevat. Jalkojen välissä oleva viiva houkuttaa tulkitsemaan hahmon mieheksi. Ihmishahmon alta on erotettavissa heikompi neliömäinen kuvio, ehkä kulunut hirven vartalo.

Ihmisen alapuolella on venekuvio, jossa on laskettavissa ainakin kaksitoista piikkiä. Veneen keula on hirven takajalkojen välissä. Veneen alapuolella on todennäköisesti kaksi pientä eläinhahmoa ja niiden vasemmalla puolen outo kuvio, jonka yläosasta on ehkä tunnistettavissa jotain venekuvan kaltaista.

Ryhmän ylin kuvio on pahoin kulunut hirvi, josta on erotettavissa lähinnä selän ja vatsan ääriviivat. Hirven kaksi korvaa ovat selvästi näkyvissä. Pään alkuperäistä muotoa voi arvailla kapean kaulan perusteella.

Ryhmän alapuolella kalliossa on yksinäinen, kulmikas hirven pää, jolle on maalattu kaksi korvaa. Ympäröivässä kalliossa ei ole mitään merkkejä eläimen loppuosasta, joten ilmeisesti maalaus on joko jäänyt kesken, tai se on tarkoitettukin pelkäksi pääksi.

B-ryhmän alapuolella kalliossa on aaltoilevia viivoja ja väriläikkiä. Näiden vasemmalla puolen on erotettavissa epätavallisesti vaakasuuntaan painettu kämmenen jälki. Jälki on painettu oikealla kädellä peukalo alhaalla.

C-ryhmä

Kaksi kämmenkuvaa sekä niiden alapuolella levinnyttä väriä jäkälän mustaamalla kalliolla. Jäkälä on levinnyt viime vuosina, ja peittänyt aluetta yhä pahemmin. Kuvista ylempi on kuvattu 1996 ja alempi 2010. Kämmenistä alemmassa muoto on ollut paremmin hahmotettavissa, ylemmän arvaa kämmenenjäljeksi lähinnä koon perusteella.

D-ryhmä

D-ryhmä koostuu vasemmalla tiiviistä kuvioryhmästä, oikealla kahden hirven hallitsemasta ryhmästä sekä näiden alla olevasta laajasta värialueesta.

D-ryhmän vasemman puolen kuviot ovat osin päällekkäisiä. Ryhmän huomattavin kuvio on ihminen, jonka pää on muodoltaan lähinnä kärjellään seisova kolmio. Pään yläosassa nousee ylös kaksi piikkiä, sarvet tai eläimen korvat. Kasvoissa on silmien kohdalla lyhyt poikkiveto. Sarvipäisiä ihmishahmoja pidetään usein samaaneina. Poikkeavan päänmuodon selitykseksi on esitetty eläinnaamiota. Ihmisestä heti yläoikealle on pieni hirvi, jonka pään kohdalla on epämääräisiä jälkiä.

Ihmishahmon jalkojen välistä kulkee lyhyt venekuvio, josta voi laskea 8-10 pystyviivaa, joista osa on ihmisen jalkojen kanssa päällekkäisiä. Veneen molemmissa päissä näyttäisi olevan eläinpääkoriste. Veneen vino asento ja sijainti kalliossa osoittavat sen ja ihmishahmon olevan tarkoituksellinen kuvayhdistelmä. Ihmishahmon oikealla puolella on arvoituksellinen paksu viiva, jonka yläosa taipuu vasemmalle ja liittyy pitkulaiseen muotoon.

Veneen alla on päätön ihminen ja aivan tämän oikealla puolen pieni, hieman epämääräinen hirvi. Jonkin matkaa päättömän ihmisen vasemmalla puolen kalliohalkeamasta nousee hiilihangon muotoinen kuvio. Ryhmän oikealla puolen, lohjenneen kallion alla näkyy heikosti vielä yhden ihmishahmon jalat.

D-ryhmän oikean puolen selvimmät kuvat ovat kaksi suurta, sydänpisteellä merkittyä hirveä. Hirvien sijainti toinen toisen päällä sekä ylemmän hirven poikkeava asento antavat aiheen epäillä, että kyseessä on parittelukohtaus. Ylemmän hirven pään kohdalta lähtee vasemmalle kareva viiva. Ylemmän hirvien edessä on heikosti erottuva länkisäärinen ihmishahmo, hirvien takana olevien viivojen joukosta on niinikään tulkittavissa ihmishahmon piirteitä.

D-ryhmän alla kulkee vaakasuuntainen kallionhalkeama, jonka alapuolella on laaja punaiseksi värjätty kallio. Värin seasta voi erottaa joitain yksittäisiä kuviokatkelmia (venekuva?) sekä erilaisia punaisen sävyjä. Tämä viittaa siihen, että alueelle on tehty maalauksia useaan otteeseen. Se, miksi alueen väri on puuroutunut on selvittämättä. Onko kyseessä luonnon aikaansaama värien leviäminen, vai onko aiemmat kuviot tahallisesti peitetty? Punaisen alueen alaosassa, pienen kourumaisen kallioulkoneman yläpuolella on kallion voimakkain punainen väri.

E-ryhmä

Pieni kuvioryhmä suurten d- ja f-ryhmien välissä. Aluetta hallitsee katkelmallinen hirvi, jolla on kaksi korvaa ja sydänpiste. Hirven ohut kaula ja pään muoto ovat poikkeukselliset. Ylhäällä on toinen, heikommin erottuva hirvi ja alavasemmalla kolmannen hirven takapää. Keskimmäisen hirven edessä erottuu heikosti kapea ihmishahmo. Ihmishahmon hartialinja on suora ja polvet ovat koukussa. Ihmisen ja keskimmäisen hirven turvan välillä näyttää olevan pieni yhdistävä viiva. Ylimmän hirven pään edessä on Astuvansalmen varmin kala. Hirvien alla on vielä kaksi kädenjälkeä sekä näiden alla hyvin kulunutta väriä.

E-ryhmän yläpuolella kallion harmaalla alueella on pieniä punaisia jälkiä . Jäljistä selvin on pieni rasti, johon liittyy lyhyt vaakaviiva. Hieman alempana kalliossa on pystymuotoinen punainen värjäymä.

Pääseinämä

F-, G-, H- ja I-ryhmät muodostavat Astuvansalmen keskeisimmän maalausalueen.

H-ryhmä

Pääseinämän ylin maalausryhmä koostuu hieman epämääräiseksi levinneestä väristä, josta on kuitenkin tunnistettavissa tummempia, hieman kolmiomaisia pystyvetoja. Kuvio on tulkittavissa lähinnä suureksi venekuvaksi. Kuvion yläpuolella oleva värialue muistuttaa levinnyttä rastia ja tämän oikealla puolen on pieni, kulunut mutta selväpiirteinen venekuva.

G-ryhmä

Kallion yläosaa hallitsee suuri, kulmikas hirvi. Hirvelle on maalattu rengasmainen sydänpiste ja sen päästä nousee neljä viivaa, joista oikeanpuolimmaisin erottuu vain vaivoin. Hirven jalat on maalattu poikkeavasti, viiva taipuu kavion kohdalla. Etujalkoihin on lisäksi maalattu yksi ylimääräinen veto. Hirven etujalkojen alla on pienempi, katkelmallinen ja jalaton hirvi. Kallion suurista hirvistä tämä on ainoa, joka suuntaa oikealle. Suuren hirven takana näkyy hyvin heikosti ihmishahmo.

F-ryhmä

F-ryhmä sijaitsee kallionhalkeamien rajaamalla alueella G-ryhmän alapuolella. Ryhmän keskeisin kuvapari koostuu suuresta, keskiosaltaan kuluneesta hirvestä sekä tämän takana olevasta suurikokoisesta sarvipäisestä ihmisestä. Sarvipään jalat ovat suorat ja tämän vasen käsi lähes koskee hirveä. Oikea käsi katkeaa kalliossa olevaan myöhempään lohkeamaan. Sarvipään pään yläpuolella on kaksi pientä eläinhahmoa. Sarvipäästä alaoikealle on heikommin erotettavissa toinen ihmishahmo.

Suuren hirven alapuolella on toinen, suunnilleen samankokoinen hirvi, jonka vartalon takaosa sotkeutuu kallion muihin merkkeihin. Tämän alapuolella on vielä yksi hirvi, pituudeltaan noin puolet muista. Hirvistä vain ylimmällä on selvä sydänpiste, keskimmäiselläkin on jotain alueella, mutta se on pikemminkin osa kämmenenjälkeä. Saman hirven takaosan päällä on toinen, selvempi kädenjälki. Korvat on maalattu kaikille kolmelle.

Keskimmäisen hirven edessä, turvan vasemmalla puolen on Suomen kalliomaalausten selvin naishahmo. Naiseksi kuvion tunnistaa rintojen perusteella. Naisen kädessä oleva sauva on poikkeuksetta tulkittu jouseksi, mutta muotonsa perusteella se voi olla muutakin. Hahmon pää on pyöreähkö ja jalat polvista taipuneet.

Sarvipään oikealla puolen on pieni, jalaton hirvi, jonka vartalo on hyvin kulmikas. Hirven takana on kulunut ihmishahmo ja yläpuolella tunnistamattomiksi kuluneita jälkiä.

Pääryhmän alaosassa on puuroutuneen värin joukosta erotettavissa kahden rengaspäisen ihmishahmon yläosat. Oikeanpuolimmaisen ihmisen päästä pistää kaksi sarvea.vasen käsi on taivutettu lanteelle ja olkapään yläpuolella on lyhyt, vasemmalta ylös taittuva viiva. sarvipäinen ihminen on maalattu selvästi helakammalla värillä kuin kumppaninsa.

Pääryhmän alapuolisessa, pinnaltaan kuluneessa kalliossa on pitkälle alas yltävä kiilamainen, kulunut värialue. Viivoja tai kuvioita alueelta ei voi erottaa.

I-ryhmä

Pääryhmän oikealla puolen, halkeamien rajoittamassa kallionkulmauksessa on yksinäinen, piirteiltään varsin kulmikas ja heikoksi häipynyt hirvi, jolle on maalattu jalat ja kaksi korvaa.

K-ryhmä

Astuvansalmen voimakkain kämmenkuva on painettu puoliluolan yläpuoliseen kallionkulmaan. Kämmenen alapuolella on tiiviisti maalattu alue, josta on erotettavissa lähinnä hirvi sekä tämän pään päälle painettu kämmenenjälki. Alueella on useita päällekkäisiä maalauskertoja, ja siinä on käytetty erilaisia punavärin sävyjä. Helakampi punainen on ilmeisesti vanhempaa kerrostumaa, violettiin murtuva peittää sitä monin paikoin.

Tiiviin ryhmän oikealle puolen, kallionhalkeaman yläpuolelle on maalattu ihmisen ja hirven pari. Pari on kärsinyt pahoin kallion kulumisesta. Tämäkin ihmishahmo on rintojen perusteella tulkittava naiseksi. Hirven merkillisen lyhyen turvan alapuolella on vielä jäänteitä toisesta ihmishahmosta.

O-ryhmä

K-ryhmän yläpuolella, hankalasti puiden ja kääntyvän kallion takana sijaitsee kaksiosainen kuvioryhmä pahoin lohkeilleen kallion keskellä. Vasemmalla on risteäviä viivoja, joista voi etsiä ilmeisesti kuluneita ihmishahmoja tai verkkokuviota. Oikealla on selvimmin erotettavissa kaksi kaarevapohjaista venettä.

Astuvansalmen oikeanpuoleisimmat maalaukset sijaitsevat ylhäällä vaikeasti tavoitettavissa. Kuvioita on neljässä kohdassa, jotka reunustavat laajaa aluetta, josta kallion pinta on rapautunut.

L-ryhmä

Kulunut, lohjenneeseen alueeseen rajoittuva suuri, jalaton hirvi, jonka päällä ja alla on kaksi suorapohjaista venettä. Ylemmässä veneessä on kokassa hirvenpääkoriste, sekä juuri hirven sydänpisteen kohdalla voimakkaampi värialue. Peitepiirrokseen merkittyä ratasristiä kohdalla ei kuitenkaan ole erotettavissa. Hirven alapuolella on myös pieni nelijalkainen eläin.

N-ryhmä

L-ryhmästä hieman oikealla on kallionkulmassa suuri, jalaton hirvi sekä tämän yläpuolella venekuvio. Hirven päästä nousee kaksi korvaa sekä kolmas, vasemmalle viistoon suuntaava viiva. Korviin liittyvän venekuvan voi tulkita myös sarvikruunuksi. Hirven maalaamiseen käytetty väri on ollut epätavallisen valuvaa. Valumajäljet ovat edelleen selvästi näkyvissä.

M-ryhmä

N-ryhmän yläpuoleleiseen kallioon on maalattu kaarevapohjainen venekuva, jonka alla ja vasemmalla puolen on katkelmia useammastakin veneestä.

P-ryhmä

Suurehko, pahoin tuhoutunut jälki L-ryhmän yläpuolella. Kuvion alaosassa näyttää olevan sarja pystyviivoja, hieman venekuvaa muistuttaen. Ylhäällä on ehkä kolmiomaista rakennetta.

Astuvansalmen kartta

Tämän päivän Astuvansalmi on noin 1200 metriä pitkä ja maalauksen kohdalla reilut 100 metriä leveä kapeikko, jonka Astuvan saari jakaa Saimaan Yövedestä. Astuvan kallio sijaitsee järvien pilkkomalla mantereella, kapeikon pohjoisrannalla. Maalauskentän alimmatkin jäljet ovat jääneet yli seitsemän metrin korkeudelle järven pinnasta.

Vie osoitin kartan päälle, niin näet Astuvansalmen sellaisena, kun se oli 5500 vuotta sitten, jolloin Yöveden pinta oli noin 9 metriä nykyistä korkeammalla. Ylimmät kuviot oli todennäköisesti jo maalattu. Pääseinämän suuri sarvipäinen hirvi (ryhmä g) oli kenties tekeillä. Astuvan saaresta olivat näkyvissä vain korkeimmat kohdat – kolme laajempaa aluetta ja kallionyppylä maalauskalliota vastapäätä. Astuvan kallio sijaitsi laajalla, rikkonaisella saarella, jonka lahdet ovat kuroutuneet nykyisiksi pikkujärviksi.


Suomen kalliomaalaukset